Länsi-Kymen Kulttuuritie

Loviisan kaupunkialue (Kulttuuritien kohteet 1-20)

Loviisan markkinat ja Raatihuone. (Kuva: Eemi Kettunen)

Loviisan kirkon alttari.

Kurkipuisto. (Kuva: Johanna Holvikallio)

Tuhannen Tuskan Kahvila Loviisan vanhassa kaupungissa.

Kaksikielisen Loviisan kaupungin vanhojen talojen ja puistojen täyttämät korttelit Itämeren Loviisanlahden länsirannalla muodostavat poikkeuksellisen ehyen ja viehättävän 1700- ja 1800-lukujen kaupunkimiljöön. Asukkaista 53% puhuu kotikielenään suomea ja 46% ruotsia. Asiakkaita palvellaan myös muilla kielillä.

Sisääntuloväylät läheiseltä E18 moottoritieltä tuovat kulkijat niin lännestä Helsingin suunnasta kuin idästä Kotkan ja Pietarin suunnasta suoraan Loviisan Mannerheiminkadulle ja kaupungin historiallisiin ydinosiin. Lähes 1,5 kilometrin pituisen vilkasliikenteisen Mannerheiminkadun ja sitä reunustavan Esplanadinpuiston keskiosan muodostavat arkkitehti Georg Chiewitzin suunnittelemat kaunistorninen Raatihuone ja sen sekä muiden arvokkaiden 1800-luvun kivirakennuksien ympäröimä Loviisan tori.

Vuonna 2017 torilla pidetään mm.  13.6., 22.8., 7.10. ja 9.12.

Mannerheiminkadun länsipäässä korkealle kohoava Georg Chiewitzin uusgoottilainen Loviisan kirkko valmistui v.1865. Aiempi kirkko ja lähes kaikki kaupungin ydinosat olivat tuhoutuneet suurpalossa 1855. Kirkkosali on suosittu konserttitila, ja penkeissä on 800 istuinpaikkaa. Loviisan kirkko on jo vuosien ajan palvellut kävijöitään myös tiekirkkona.

Kirkon korkean holvikaaren alle kätkeytyvän alttarin etuosan täyttää Loviisaan hankittu vaikuttava kipsitoisinto kuuluisan tanskalaisen kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsenin (1770-1844) suurikokoisesta Kööpenhaminan Tuomiokirkon Kristus-patsaasta.

Raatihuoneen korttelissa on lisäksi Georg Chiewitzin suunnittelema Loviisan Seurahuoneen ravintolan ja hotellin sisältänyt hieno puurakennus vuodelta 1863. Kaupunki kunnosti sen 1990-luvulla pääkirjastokseen. Rakennuksen pääsalin hienot kattomaalaukset entisöitiin restauroinnin aikana entiseen loistoonsa.

Lähellä Mannerheiminkadun itäpäätä sijaitsevia Ungernin ja Rosenin linnoituksia alettiin rakentaa Loviisanlahden perukkaan jo 1750-luvulla. Uusfunktionaalinen Loviisan linja-autoasema 300 metrin päässä Raatihuoneelta on puolestaan arkkitehtoninen helmi sotavuosilta 1943-44.

Linja-autoliikenne oli käynnistynyt Loviisan seudulla jo vuonna 1924 alkuosaltaan Länsi-Kymen Kulttuuritien nykyisellä reitillä Loviisa-Ruotsinkylä-Elimäki-Lapinjärvi-Loviisa. Seuraavana vuonna aloitettiin reittiliikennöinti Kotkaan ja Helsinkiin.

Linja-autoaseman edustalla Esplanadinpuisto päättyy suurten poppeleiden ja lehmusten täyttämään juhlavaan Kurkipuistoon. Puisto sai nimensä 8-kulmaisen suihkulähteen keskeltä kohoavasta Suomen taiteen tunnetuimman eläinten veistäjän, prof. Jussi Mäntysen (1886-1978) tanssivia kurkia esittävästä kookkaasta veistoksesta. Puiston suunnittelijaksi pestattiin aikansa arvostetuin suomalainen puutarha-arkkitehti Paul Olsson (1890-1973). Hän suunnitteli 1920-luvulla myös uudistukset Loviisan Tamminiemen puistoon.

Suositut Onneli ja Anneli -elokuvat on kuvattu Loviisassa. Tuttuja kuvauspaikkoja voi helposti bongata pienellä kävelykierroksella. Sitä varten saa valmiin kartan Loviisan matkailutoimistosta.

Loviisa Ruotsin jokirajan turvaajana 1745-1808, Suomi Venäjän autonomiseksi osaksi 1809

Loviisan kauppasatama ja kaupunki perustettiin Degerbyn rusthollitilan maille Pernajan pitäjän itäosaan vuonna 1745. Nykyisen nimensä Degerbyn kaupunki sai vuonna 1752, kun saksalaistaustaisesta Holstein-Gottorpin suvusta Ruotsin kuninkaaksi valittu Adolf Fredrik saapui tarkastuskäynnille uuteen rajakaupunkiin. Silloin kaupunkia ja sen satamaa turvasivat keskeneräiset maalinnoitukset Loviisanlahden pohjukassa ja rakenteilla ollut merilinnoitus Svartholman saaressa. Linnoitussuunnitelman oli laatinut Augustin Ehrensvärd, Viaporin linnoituksen suunnittelija ja toteuttaja Helsingin Suomenlinnaan.

Linnoituksia tarvittiin, sillä Degerbyn satama- ja rajakaupunki oli perustettu Ruotsin tappioksi vuonna 1743 päättyneen Hattujen sodan jälkeen suojaamaan Kymijoen läntisimpään Ahvenkosken uomaan siirtynyttä Venäjän vastaista Ruotsin itärajaa ja toimimaan Ruotsin uutena itäisen Suomenlahden kauppasatamana Venäjälle menetetyn Haminan kaupungin sijasta.

Adolf Fredrik mieltyi niin suuresti näkemäänsä puolustusvalmiuden kehitykseen varsinkin Svartholmassa, että kiitollisuuden osoituksena nimesi tarkastuskäynnin päätteeksi Degerbyn kaupungin rakkaan puolisonsa, Preussin mahtikeisari Fredrik Suuren sisaren Lovisa Ulrikan nimikkokaupungiksi. Kuninkaan tarkastusmatka jatkui Loviisasta Ahvenkoskelle ja Länsi-Kymen Kulttuuritien reittiä edeten Ylisen Viipurintien raja-asemalle Kymijoen Kelttiin ja sieltä Iitin kautta Hämeeseen ja Pohjanlahden rannikolle. Tuon jälkeen heidän poikansa Kustaa III teki useita matkoja Loviisaan ja Kymijoelle, varsinkin käynnistettyään Kymenlaaksossa hyökkäyssodan serkkunsa Katariina II:n Venäjää vastaan 1788-1790.

Ruotsin kannalta tämäkin kolmena peräkkäisenä kesänä käyty Kustaa III:n sota oli epäonninen – vaatien molemmilta osapuoliltaan noin 11 000 kaatunutta sotilasta ja aiheuttaen jälleen suuret tuhot jokivarren asutukselle. Sota jopa nostatti Ruotsin armeijan rintamaupseerien sisältä kapinointihankkeen kuningasta vastaan. Runsaan 120 upseerin joukko sai historian kirjoihin piirtyneeksi nimekseen Anjalan liitto.

Sodan päätteeksi elokuussa 1790 Elimäen Värälässä solmitussa rauhansopimuksessa valtakuntien välinen rajalinja jäi lähes ennalleen eikä alueluovutuksia tehty. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja Venäjän nuori keisari Aleksanteri I kävivät peräkkäisinä vuosina 1802 ja 1803 mm. Ahvenkoskella ja pohjoisempanakin Kymijoen varressa tarkastamassa valtakuntiensa rajalinnoitteita, varuskuntia ja rajaseudun elinoloja. Kustaa Adolf saapui jokivarteen Loviisan kautta ja Aleksanteri Haminan ja Pyhtään kautta. Aleksanteri matkasi kohti pohjoista myös venekyydillä

Ruotsin linnoituskausi Loviisan seudulla päättyi v. 1808, kun Svartholman 700 puolustajaa antautui 18.3. lähes ilman vastarintaa Kymijoen yli Ahvenkoskelta hyökänneille Venäjän armeijan joukoille. Siitä jatkuneen Suomen sodan 1808-09 päätteeksi Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Autonomialla oli useita myönteisiä seurauksia Suomelle.

(Ks. lisätietoja kohdastaALUEHISTORIAA.)

Krimin sodan aikana v. 1855 Svartholman sotilaallinen merkitys päättyi lopullisesti, kun ranskalais-englantilainen laivasto-osasto tuhosi saaren venäläisvarustukset ja tykkiasemat käyttökelvottomiksi. Linnoitussaari jäi rappeutumaan, kunnes sen restaurointityöt aloitettiin 1960-luvulla Museoviraston johdolla.

Svartholmaan pääsee retkeilemään Loviisan Laivasillalta vesibussilla 6.8. asti ke-su klo 10.10, 11.30, 12.50, 14.10, 15.30 ja 16.50. Merimatka on noin 10 km ja kestää alle 30 min. Viimeinen paluulähtö Svartholmasta klo 17.30.

Saaressa on myös vierasvenesatama ja kesäravintola. Saaren historiasta kiinnostuneille järjestetään opastettuja kävelykierroksia, ja lapset voivat osallistua heille järjestettyihin seikkailuleikkeihin. Lisätietoja:www.visitloviisa.fi

Ungernin linnoitus on kesäisin suosittu ulkoilmakonserttien ja teatteriesitysten tapahtumatila. Bastionilta alkaa myös luonnonkaunis 2 km:n pituinen viitoitettu Ehrensvärdinpolku, jonka opasteissa kerrotaan Loviisan 1700-luvun linnoitusrakentamisen työvaiheista ja historiasta.

Laivasilta

Loviisan Laivasilta ry Puh. 040 554 7449 ja 0400 164 878 www.visitloviisa.fi

Laivasilta

Laivasillan alue kesäravintoloineen, näyttelyineen, putiikkeineen, esiintymislavoineen sekä soutu- ja purjehduskilpailuineen on merellisen kesä-Loviisan tapahtumakeskus historiallisen Suolatorin ja kaupungin vierasvenesataman äärellä. Esimerkiksi kesäpäivän seisauksen juhlailtana 23.6. Laivasillalle voi tulla tanssimaan Juhannustansseihin ja mm. la-iltana 1.7. tanssitaan Ruusutanssit. Loviisan Wanhat Talot -viikonloppuna 26.-27.8. Laivasillan ohjelmistossa on mm. Muinaistulien yö sekä perinteiset markkinat ja tanssit.

Sen jälkeen Kuningas saapuu Loviisaan 8.7. Ja pienten purjeveneiden festivaali Small Ships' Race järjestetään 21.-22.7. Laivasillan edustalla.

Laivasilta on myös tilausristeilyjä ja yleisöpurjehduksia tekevän Österstjernan-purjelaivan kotilaituri. Alus on tarkka kopio vuosina 1815-49 Loviisasta Tukholmaan suuntautuneen säännöllisen rahti- ja matkustajalinjaliikenteen käynnistäneestä österstjernan-pakettijahdista, jolla tuotiin mm. suurikokoinen Kristus-patsas Loviisaan.
Lisätietoja:www.österstjernan.fi

Lisäksi Laivasillalta on helppo aloittaa kävelyretki Loviisan alakaupungin puutalokortteleiden kaduille ja kujille sekä kauniille Myllyharjulle ja Kukkukiven metallista rakennetulle jugendajan näköalatornille. Merenrannan suuntainen Myllyharju pidettiin 1700- ja 1800-luvuilla puuttomana tuulen päästämiseksi puhaltamaan esteettä harjun päälle rakennettujen tuulimyllyjen rivistöön. Alakaupunki on rakennuskannaltaan ja asemakaavaltaan yksi maamme yhtenäisimpänä säilyneistä 1700-luvun kaupunkialueista. Kaupungin vanhin osa sijaitsee Sepänkujan varressa lähellä Loviisanlahden pohjoispäätä. Vanhimmat rakennukset ovat 1600-luvun lopulta.

Loviisan Avoimet Puutarhat ja Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtumat

Alkukesän Avoimien Puutarhojen -tapahtumapäibät 28.5., 4.6., 11.6., ja 1.-2.7. sekä 7.8. Loviisassa on mahdollisuus tutustua opastetun puutarhareitin varrella useiden yksityiskotien kauniisiin pihapiireihin ja saada tietoutta niiden koriste- ja hyötykasveista. Lisätietoja: Loviisan Avoimet Puutarhat ry Puh. 044 2582064

8.7.2017 on vuorossa Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtuma Laivasillan tykinlaukauksineen ja Bastion Ungernissa järjestettävine Armfeltin karoliiniarmeijan ja venäläisjoukkojen 1700-luvun sotilasleirit ja taistelunäytös.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma 26.-27.8.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa avautuvat puolestaan kymmenien yli 100-vuotiaiden talojen yksityiskodit ja pihat kahden päivän ajaksi. Silloin myös kaupungin keskusta, alakaupunki ja Garnisonin alue lähellä Bastion Ungernia täyttyvät äärimmilleen tapahtumayleisöstä ja runsaasta oheisohjelmasta, mm. kymmenistä piha- ja katukirpputoreista. Lisäksi LWT-tapahtumassa järjestetään perinne- ja korjausrakentamisen työnäytöksiä ja neuvontapalvelua ja tarjotaan tämän alan asiantuntijoille vuosittainen keskustelu- ja julkaisufoorumi.

Loviisan Sibeliuspäivät 7.-10.9.2017

Lisätietoja ja varaukset: Loviisan kulttuuritoimisto Puh. 0440 555 499

Jean Sibelius vietti poikavuosinaan useita kesiä hänen nuorena kuolleen isänsä lapsuuskodin talossa isoäitinsä ja tätinsä luona. Nykyisin musiikkiopiston käytössä oleva rakennus sijaitsee Sibeliuksenkatu 10:ssä lähellä kirkkoa. Tänne Sibelius myös saapui Wienistä Suomeen palattuaan työstääkseen valmiiksi sinfonista läpimurtoteostaan Kullervo syksyllä 1891.

Loviisan Sibelius-päivät tunnetaan huipputaiteilijoistaan, ja se on jo kauan sitten vakiinnuttanut asemansa laadukkaan kamarimusiikin Finland Festivals -tapahtumana.

Loviisan kaupungin museo

Puistokatu 2, 07900 Loviisa Puh. 019 555 359

Kaupungin museo järjestää laadukkaita näyttelyjä vuonna 1755 valmistuneessa 3-kerroksisessa Komendantintalossa Loviisan keskustan pohjoisreunalla. Museoon ja sen edustalla viheriöivään vanhojen hyöty- ja koristekasvien puutarhaan on vapaa pääsy.

12.5.2017-7.1.2018 esillä on näyttely Suomi 100 – 10 vuosikymmentä Loviisassa. Museo on avoinna ti-su klo 11-16.

Kulttuuriravintola Loviisan Kappeli

Kuningattarenkatu 19, 07900 Loviisa Puh. 019 581 437

Ravintola Kappeli

Komendantintalon naapurissa vanhan Kappelinpuiston keskellä palvelee ruokailijoita, juhlavieraita ja tapahtumiensa yleisöä Sibeliuksen synnyinvuonna 1865 avattu Ravintola Kappeli – Loviisan maineikkaan kylpyläajan 1865-1935 kansainvälinen kohtaamispaikka ja suomalaisen ravintola-arkkitehtuurin helmi. Rakennus entisöitiin loisteliaaseen alkuperäisasuunsa ravintolan nykyisen yrittäjän varoilla v. 2008-13. Kappelin kesään 2017 sisältyy mm. Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman 26.-27.8. ohjelmaa.

Nuoren Jean Sibeliuksen tiedetään esiintyneen ja käyneen asiakkaana Loviisan Kappelissa kaupungin kansainvälisimpänä La Belle Époque -kylpyläkauden aikana 1890-alussa, jolloin kylpyläasiakkaiden société tunsi erinomaisen hyvin myös ranskalaiset seurustelu- ja pöytätavat.

Loviisa 79-vuotiaan Helene Schjerfbeckin turvapaikkana 1941-42

Sairauksiensa kanssa koko ikänsä kamppaillut taidemaalari Helene Schjerfbeck muutti Suomen Talvisodan jälkeisen välirauhan lopulla Loviisan keskustassa v. 1937 avattuun vanhojen naisten palvelukotiin kesä-kuussa 1941. Rakennus on yhä samassa käytössä vanhusten palvelutalona Itäisellä Tullikadulla. Schjerfbeck pyrki venäläisten miehitysuhan alaisesta Tammisaaresta Hankoniemen tyvestä turvalliseen ja ruokailut järjestävään asuinpaikkaan, jossa hän voisi jopa sodan jatkuessa ehkä maalatakin aina tilaisuuden tullen. Hän ei tuntenut Loviisaa kovin hyvin, mutta hänen arkkitehtiveljensä Magnus Schjerfbeck oli suunnitellut 1910-luvun alussa kaupunkiin Lovisa Gymnasiumin koulurakennuksen.

Hambergin säätiön suuri vanhustentalo oli uudenaikainen. Ja kun taiteilija sai hankituksi pienellä parvekkeella varustettuun huoneeseensa huonekalut, hän alkoi kirjeittensä mukaan viihtyä siellä sangen hyvin – kunnes Neuvostoliiton ilmapommitukset kohdistuivat jo 6. heinäkuuta 1941 myös Loviisan kaupunkiin. Tuon jälkeen Schjerfbeck vietti välillä useita jaksoja evakkona vanhainkodin johtajattaren tuttavien luona Nykullan maatilalla Pernajan puolella. Sieltä taas kerran Loviisaan palattuaan hän koki illalla 9.10.1941 kauhun hetkiä, kun vanhainkodin pommisuojan kellari-ikkuna lensi lentopommin voimasta puitteineen hänen käsivartensa päälle. Onnekseen hän selvisi rysäyksestä pelkillä mustelmilla, ja vanhustentalon vauriot korjattiin. Lopulta Schjerfbeckin Tukholmassa asunut mesenaatti Gösta Stenman sai helmikuussa 1942 järjestetyksi taiteilijalle rauhallisemman suojan Vihdistä Luontolan parantolan sivurakennuksesta.

Helmikuussa 1944 sotatilanteen käännyttyä Suomen kannalta yhä vaikeammaksi Schjerfbeck päätti viimein suostua Stenmanin pyyntöön ja matkasi lentokoneella Tukholmaan ja sieltä Saltsjöbadenin parantolaan, jossa sitten vietti lopun elinaikansa tammikuulle 1946 saakka.

Bongan linna

Linnankuja 1, 07900 Loviisa (sisäänkäynti Lukkarinkujalta) Puh. 0400 983 493 ja 0500 461 925

Omaperäisiä ja kansainvälisesti palkittuja, kaiken ikäisille riemullisesti avautuvia ilmaisutapoja luonut taiteilija Riitta Nelimarkka on tehnyt miehensä Jaakko Seeckin kanssa vajaassa 30 vuodessa Loviisan kirkon viereisestä Bongan linnasta merkittävän taiteen ja luovuuden tyyssijan. Bongan galleriassa ja grafiikkashopissa on esillä laaja läpileikkaus Riitta Nelimarkan teoksia suurimmista villareliefeistä ja uusista fotomontaaseista animaatioihin sekä joitakin maalauksia myös hänen isoisänsä, professori Eero Nelimarkan (1891-1977) tuotannosta. Lisäksi Bongassa ja sen pihapuistossa on järjestetty useita konsertteja ja muita kulttuuritilaisuuksia. Syksyllä 2014 Bongan linna ja professori Riitta Nelimarkka kutsuttiin European Museum Academy EMA:n jäseneksi.

Vuosina 1904-06 rakennettu Bongan kivilinna edusti ornamentteineen ja suippoine tornikatoineen aluksi aikansa jugendtyyliä, mutta muokattiin 1920-luvulla uusklassismia ja funkista mukaillen nykyiseen asuunsa. Tuon jälkeen rakennus oli mm. Kymijoen varressa Pyhtäällä toimineen Stockfors-yhtiön omistajan, vuorineuvos Lennart Baumgartnerin perheen koti ja yhtiön konttori. Rakennuksen sisätiloissa suuri osa puupaneeleista ja tapeteista on säilytetty sellaisenaan tuolta ajalta. Linnaa on jo pitkään lämmitetty ekologisesti hakkeella.

Bonga on avoinna yleisölle kesä-elokuussa 2017 pe-su klo 13-16 sekä la 9.9. klo 12-15 ja 9.12. klo 12-16. Ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.

Loviisan ravit

Kuningattarenkadun ja Kappelinpuiston pohjoispäässä sijaitseva Loviisan Ravirata on yksi Suomen suosituimmista kesäraviradoista. Tiedustelut: Puh. 019 532 153.

Tänä vuonna kilpailutuloksia jännitetään neljänä maanantaina 29.5., 12.6., 26.6. ja 24.7. sekä torstaina 13.7. klo 18.00. Torstaina 13.7. järjestetään myös poniravit klo 16.00.

Toto-pelien lomassa voi nauttia raviradan kahvilan ja ravintolan antimista – ja perinteinen ravibussi Kouvolasta tuo Pohjois-Kymenlaakson ja Lapinjärven raviyleisöä jokaiseen kilpailuun.

Tamminiemen puisto ja Lomakeskus Tamminiemi

Kapteenintie 1, 07900 Loviisa Puh. 0400 414 265

Tamminiemi Lomakeskus

Loviisanlahti jatkuu Laivasillalta avomerelle päin useiden kilometrien matkan. Tullisillan niemen eteläpuolella on Loviisan suosituin uimaranta Plagen ja Lomakeskus Tamminiemi puistoineen. Tamminiemen englantilaistyyppisen maisemapuiston ja tilavan huvilan sivurakennuksineen rakennutti konsuli Alfred Björksténin kauppiasperhe.

Alfred Björkstén oli 1800-luvun Loviisan varakkain porvari ja valtiopäiväedustaja, joka omisti mm. sahoja Päijänteen alueella ja jonka laivasto kuljetti puutavaraa Etelä-Eurooppaan ja toi palatessaan Loviisan satamaan esimerkiksi suolaa, kahvia, tupakkaa, viiniä, oliiviöljyä, kankirautaa, tiiliä ja kaikenlaista kappaletavaraa, mm. suurikokoisen Kristus-patsaan Loviisan kirkkoon. Jo aiemmin Venäjän Loviisan ja Ruotsin pääkaupungin välisen matkustajalaivaliikenteen käynnistäjänä toimi Björksténin isän kauppayhtiölleen v.1819 ostama, kantavuudeltaan noin 50 tonnin pakettijahti Österstjernan. Se ajoi säännöllistä rahti- ja matkustajaliikennettä Loviisan ja Tukholman välillä vuoteen 1849 asti. Laivan ensimmäisen omistajan lastitiedoista vuodelta 1815 on saatu kirjaus silloisista vientituotteistamme: Tukholmaan vietiin 400 tynnyriä (1 tynnyri = 165 litraa) ruista, 750 naulaa (1 naula = 425 g) lyijyä sekä 167 pulloa (tilavuus ei tiedossa) paloviinaa.

Loviisan suurpalon jälkeen 2-kerroksisen kivitalon perheelleen Raatihuoneentorin laitaan rakennuttanut Alfred Björkstén rakennutti vielä 1870-luvun alussa kesäkodikseen Tamminiemen puiston keskelle suuren empiretyylisen puuhuvilan. Sen salit ja makuuhuoneet ja aiempaan piharakennukseen kunnostetut majoitushuoneet ovat hotellikäytössä. Hyvin varustettuja huoneita on 12 ja vuodepaikkoja 28.

Niiden rinnalla myösTamminiemen camping-alue puistorannassa tarjoaa karavaanareille rauhallisen ja merenläheisen yöpymisvaihtoehdon. Sähköistettyjä asuntovaunupaikkoja on 60. Viimeksi Tamminiemen puistoa uudistettiin 1920-luvulla aikansa johtavan puistoarkkitehdin, mm. Naantalin Kultarannan puutarhan ja Helsingin Hietaniemen hautausmaan suunnitelleen Paul Olssonin johdolla.

Hotel Degerby

Brandensteininkatu 17, 07900 Loviisa Puh. 019 50561

Hotelli Degerby sviitti

Hotel Degerby on laadukas ja viihtyisä kaupunkihotelli aivan Loviisan keskustassa. Vuonna 1992 valmistuneessa hotellissa on 50 hyvin suunniteltua huonetta, joissa on huomioitu myös lapsiperheet, allergikot ja liikuntarajoitteiset. Kaikki huoneet ovat savuttomia. Huonehintaan sisältyy maukas aamiainen, nopea wifi-yhteys, iltasauna sekä pysäköinti hotellin parkkipaikalla.

Ravintola Kalle J tarjoaa herkulliset aamiaiset ja arkipäivien lounasaikaan klo 11-14 päivän keittoa, salaattibuffetin ja lämpimiä pääruokia. Hotellin kadunkulman Bar&Café tunnetaan puolestaan raikkaan kylmistä ja kuumista juomistaan.

Majatalo Loviisa

Sibeliuksenkatu 3, 07900 Loviisa Puh. 040 835 7997

Loviisan kirkon ja Sibeliustalon viereisessä sisustukseltaan 1960- ja 1970-lukujen retrohenkisessä majatalossa on 14 savutonta huonetta sekä saunaosasto ja uima-allas. Kaikissa huoneissa pesuallas ja jääkaappi sekä langaton verkkoyhteys. Suihkut ja wc:t ovat käytävällä. Kokoustilaa 25 hengelle.

Aamiainen tilauksesta ryhmille. Viereisellä tontilla on runsaasti maksuttomia pysäköintipaikkoja.