Länsi-Kymen Kulttuuritie

Vanhasta Loviisasta Ruotsinkylään (Kohteet 21-30)


Länsi-Kymen kulttuuritien maantieosuudelle siirrytään ajamalla suoraan Loviisan pääkadulta kohti itää. Ungernin linnoituksen kohdalta alkava Pietarintie (tie 170) tuo matkaajat ensin Tesjoen kylään, jossa tuotetaan suuri osa Disa’s Fishin Kaakkois-Suomessa sijaitsevien kalamyymälöiden tuotteista.

Ahvenkosken sillat (21)

Ahvenkosken sillat (Kuva: Liikennevirasto)

Kymijoen Ahvenkoskelle saavuttaessa avautuvat näkyviin Valtatien 7 näyttävimmät insinööritaidon rakennelmat: Kymijoen ja Itämeren liittymiskohdan ylittävät Ahvenkosken sillat vuosilta 1967 ja 2014, Museoviraston suojeleman entisen Markkinamäen läpi rakennetut kaksi 470 metriä pitkää moottoritietunnelia, sekä vesivoimalaitos vuodelta 1933.

Menneinä vuosisatoina Ahvenkosken alueen sillat rakennettiin vähän kauemmas merenrannasta. Vanhin tieto Ahvenkosken puusilloista on vuodelta 1555. Suojeltuna nähtävyytenä on säilytetty Savukosken yksinivelinen teräsbetoninen kaarisilta vuodelta 1928. Rakenneteknisiltä ratkaisuiltaan se oli maailman ensimmäinen laatuaan. Sillalle johtaa tieviitoitus vanhan Valtatie 7:n varresta Ahvenkosken itärannalta.

Historiallinen Ahvenkoski ja keskiajalta periytyvä Markkinamäki

Ahvenkosken luonnonsatamalla ja kauppapaikalla oli tärkeä merkitys jo 1200-luvulta tunnetun, Turun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien varressa. Ahvenkoski tunnettiin vuosisatojen ajan myös mahtavista lohiparvistaan. 1300-luvulla yksinoikeus kosken lohenkalastamoihin oli Turun katolisilla piispoilla. Oikeutta hallittiin Ahvenkosken Piispankartanosta. 1500-luvulla, luterilaisen uskonpuhdistuksen vanavedessä, Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi kirkon maa- ja irtaimen omaisuuden valtiolle ja perusti Ahvenkoskelle ja muualle Suomeen suuria lohenkalastamoja – ja Vantaanjoen suulle lohenkalastamon viereen Helsingin kaupungin.

Ajan myötä Ahvenkosken Markkinamäki sai johtavan aseman Suomen etelärannikon jokasyksyisten suurten kalamarkkinoiden järjestäjänä. Markkinamäellä määritettiin monen sukupolven ajan rannikkoseudun raaka- ja suolakalojen hinnat – ja kalastajat suorastaan tappelivat parhaista myyntipaikoista. Vuosisatojen ajan Kymenlaakson rannikkoseudun väestö kärsi Ruotsin ja Novgorodin ja sittemmin Venäjän välisistä sodista ja toistuneista kostoiskuista.

Kun maiden välinen valtakunnanraja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken uomaan vuosiksi 1743-1809 ja Pyhtään kunta jaettiin Venäjän ja Ruotsin puoleisiin osiin, joen molemmille rannoille rakennettiin maalinnoitteita ja vartioasemia sekä tulli- ja postitoimistot. Ahvenkosken Markkinamäki jäi harmittavasti lähes kiinni rajakahakoiden rasittamaan uuteen rajalinjaan. Sen seurauksena Tukholmasta myönnettiin hitaasti kehittyneelle Helsingille erillislupa kalamarkkinoiden järjestämiseen ja Ahvenkosken markkinoiden merkitys alkoi hiipua. Näin Suomen tulevaan pääkaupunkiin syntyi sen vanhin yhä jatkuva perinnetapahtuma – Helsingin Silakkamarkkinat.

Fisherman’s Food (22)

Markkinamäentie 52, 07960 Ahvenkoski Puh. Disa Henriksson 044 297 4540

Fisherman's Food, Ahvenkoski

Markkinamäen moottoritietunneleiden ja Ahvenkosken uuden moottoritiesillan kupeessa monisatavuotista kalakauppaperinnettä jatkavat kalastaja Ben Henriksson ja Disa Henriksson. Ikivanhan markkinasataman entiseen suolamakasiiniin avattu laadukas kotimaisen kalan ja kalatuotteiden myymälä on avoinna joka päivä klo 10-17. Lisäksi laituriterassin kahviossa hemmotellaan kesäasiakkaita lohivoileivillä sekä muilla pikkusuolaisilla välipaloilla. Fisherman’s Food palvelee kalaruuan ystäviä myös toisessa maaseudun myymälässään Valtatie 6:n varressa Lapinjärvellä.

Pyhän Henrikin kirkko (23)

Harjuntie 11, 49270 Pyhtää Puh. seurakuntatoimisto 05 343 1921

Pyhtään kirkko rakennettiin Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku-Viipuri maantien risteyskohtaan maamme katolisella keskiajalla noin vuonna 1460. Vanhin tieto itsenäisestä seurakunnasta ja varhaisemmasta kirkosta on jo vuodelta 1380. Nykyinen kirkkorakennus on säilynyt yli 550 vuotta lähes alkuperäisessä asussaan. Sen suuria seinäpintoja elävöittävät yhä runsaat koristekuviot sekä ovi- ja ikkuna-aukkojen kauniit tiilisauvastot. Keskiaikaisen perinteen mukaan länsipääty on runsaammin koristeltu kuin itäpääty ja kirkkosalissa on vanhoja kattomaalauksia ja hautausvaakunoita.

Kirkon kuorissa on 1200-luvulle ajoitettu, Pyhää Henrikiä esittävä puuveistos. Siinä juhla-asuinen piispa Henrik istuu polkien hänet surmannutta talonpoika Lallia jalkoihinsa. Alttarikaapin kolme veistosta ovat 1400-luvun lopulta ja saarnatuoli vuodelta 1653. Alttarilaitteen neljä veistosta kirkko sai lahjoituksena Lorenz Creutzilta 1600-luvulla, ja urkulehterin etupinnan apostolisarjan on maalannut loviisalainen Anders Gustaf Thietz 1806-07. Seurakunnan tilaisuuksien lisäksi Pyhtään kirkko tarjoaa oivalliset puitteet ohjelmallisille tapahtumille. Kesäisin se palvelee yleisöä myös tiekirkkona.

Eija’s Garden (25)

Elimäentie 74, 07960 Ahvenkoski Puh. 040 505 0824

Eija's Garden

Eija’s Garden on puutarhuri Eija Keckmanin (ent. Klaucke) rakentama 1,5 hehtaarin suuruinen elämyspuisto Ahvenkosken yläpuolisen patojärven ja uimapaikan rannassa. Useisiin teemaosastoihin jaettu puisto on monimuotoisten metsiköiden, pensaiden, kukkien, viherkasvien sekä mm. suurten luonnonkivien, karppilammen, laidunponien ja eksoottisten kanojen ja kyyhkyjen täyttämä puutarhataideteos. Puistoalueella on lisäksi 1880-luvun asuintorppa viehättävine pihoineen ja piharakennuksineen sekä puutarhamyymälä, kahvio ja 40 hengen puutarhateltta juhlatilaisuuksia varten.

Strömforsin ruukkialue (26)

Loviisan Ruotsinpyhtääwww.stromforsinruukki.fi

Liikennemerkein opastettuun ruukkiin saavuttaessa kiinnittyy ensimmäiseksi huomio 1790-luvulla rakennettuun valkeaan saviseinäiseen Krouvinmäen majataloon ja sata vuotta nuorempaan pääkartanoon. Sitten näkökenttään piirtyvät punatiiliset vanhat pajarakennukset ja kaunisrantainen Kymijoen patolampi. Strömforsin ruukin jokimaisema ja rakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen ja kauniin kulttuurihistoriallisen miljöön, jota täydentää osaltaan myös Ruotsinpyhtään kirkko.

Ruukin historia on aina ollut koettelemusten täyttämää

Johan Creutzin vuonna 1695 perustaman Petjärven ruukin teollinen ahjopajatoiminta jäi alkuvaiheeltaan lyhyeksi, sillä jo isonvihan aikana 1710-luvulla venäläiset tuhosivat pajan. Vasarankalke alkoi kuulua uudelleen, kun Venäjän valtaamasta Haminasta Kymijoen Ruotsin puoleiselle länsirannalle muuttaneet kauppias Jakob Forsell ja Anders Nohrström saivat v. 1744 Tukholmasta luvan ruukin ostoon ja kahden ahjon ylläpitoon. Heidän sukunimistään muotoutui ruukille nimi Strömfors.

(Ks. lisätietoja kohdasta ALUEHISTORIAA)

Ruukin toiminta elpyi ja laajeni uusien yrittäjien toimesta sangen nopeasti. Rautakankien, -naulojen, -lapioiden, -kuokkien ja muiden työkalujen tuotantoon tarvittiin pian toinenkin pajarakennus. Sen valmistuttua Alapajasta tuli kankirautapaja ja Yläpajasta nippu- ja naulavasarapajana. Niiden rinnalla ruukin koskea hyödynsi vesivoimalla toimiva mylly. Kosken itärannalle rakennettiin myös vesisaha lautoja sahaamaan. Myöhemmin perustettiin mm. tiilitehdas, viinanpolttimo, valimo ja konepaja ja harjoitettiin samalla laajamuotoista maa-, metsä- ja puutarhataloutta sekä lohenkalastusta.

Laajimmillaan ruukilla oli 24 000 hehtaarin suuruinen maaomaisuus ja noin 300 työntekijää. Suuria metsäalueita tarvittiin rautapajojen ahjohiilien valmistamiseen. Yli 20-metriset hiilimiilut savusivat ruukin omistamissa metsissä varsinkin talvisin ja nielivät valtavat määrät halkoja. Monet ruukin nykyisistä rakennuksista valmistuivat Hänen Armonsa, vuorineuvoksetar Virginia af Forsellesin toimiessa ruukin johdossa vuosina 1790-1847. Hän oli Jaakko Forsellin (aateloituna Jacob af Forselles) pojan puoliso, joka jäi pienten lasten äitinä leskeksi jo 31-vuotiaana.

Ruukki säilyi af Forselles-suvun omistuksessa vuoteen 1876. Kymmenen vuoden pituisen hajaannusjakson jälkeen kauppaneuvos Antti Ahlström osti ruukin ja siihen vielä kuuluneet 8000 hehtaarin suuruiset maa-alueet. Ahlströmin aikana alettiin kehittää erityisesti sahatoimintaa. Tukkeja uitettiin sahattavaksi Päijänteeltä saakka. Tavara- ja puukuljetuksia varten Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken sataman välille rakennettiin vuonna 1905 kapearaiteinen rautatie. Venäjän vallankumoukseen 1917 asti samalla junalla kyydittiin ruukkiin Pietarista Ahvenkosken kuohuja ihailemaan saapuneita laivamatkailijoita. Loviisan Vesihoitolaitoksen asiakkaat jatkoivat laivaretkeilyään Ahvenkoskelle ja Strömforsiin syksyyn 1935 saakka, kunnes kylpylä tuhoutui tulipalossa 27.1.1936.

Kun vesiratasvoimalla sukupolvien ajan toimineiden rautapajojen sekä useita kertoja uudistetun vesisahan toiminta kävi vähitellen kannattamattomaksi, Ahlström Oy perusti ruukkiin vuonna 1947 muovi- ja sähkötarviketehtaan. Yksityinen junarata purettiin sahatoiminnan loputtua ja kuljetusten siirryttyä maanteille ja suurempiin satamiin 1950-luvulla. Viimeisin ruukin teollisia työpaikkoja dramaattisesti koskettanut murros koettiin vuoden 2014 lopulla, kun yli 60 vuotta toiminut ja ulkomaiseen omistukseen siirtynyt Strömforsin sähkötarviketehdas suljettiin.

Ruukin pajamuseo toimii kahdessa vanhassa pajarakennuksessa

Kesäisin avoinna olevassa Alapaja-rakennuksen Pajamuseossa esitellään ruukin historiaa, konttorikalusteita sekä mm. pientä Pässi-nimistä höyryveturia, joka veti ruukin ja Ahvenkosken sataman välisellä 3 km:n pituisella junaradalla kymmenien vuosien ajan raskaita puutavarakuormia. Yläpajaan on puolestaan kunnostettu pajan alitse johtavan vesikanaalin rataspyörän voimalla jyskyttävä jättimäinen vesivasara.Taontanäytöksiä järjestetään 10.6.-26.8.2017 lauantaisin klo 12-14 sekä sekä ryhmille myös muina aikoina tilauksesta. Kaikkiin Loviisan kaupungin ylläpitämiin museoihin on vapaa pääsy. Strömforsin Pajamuseoon tutustuu vuosittain noin 10 000 kävijää.

Ruotsinpyhtään kirkko

Kahdeksankulmainen Ruotsinpyhtään puukirkko ruukin etelälaidalla on maamme vanhin keskeiskirkko. Se valmistui v. 1771, ja suunnittelijana toimi yliluutnantti ja ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina Nils Gimberg. Kirkkoon voi tutustua kesäisin Suomen tiekirkkojen aukioloaikoina. Kirkolla ei ole erillistä kellotapulia, vaan kirkonkellot sijoitettiin rakennuksen keskeltä kohoavaan pikkutorniin eli lanterniin. Alun perin kirkko oli tervanmusta ja sai nykyisen vaalean värityksensä v.1898 toteutetussa peruskorjauksessa. Samalla kirkon ulkoasua muutettiin uusgoottilaisilla tyylielementeillä mm. ikkunoita korottamalla.

Korjauksen yhteydessä kirkkoon tilattiin taidemaalari Helene Schjerfbeckiltä suurikokoinen alttaritaulu Ylösnousemus kahden aiemman, tekijätiedoiltaan tuntemattomiksi jääneiden alttarimaalauksien tilalle. Schjerfbeckin vaikean sairauden takia häntä auttoi alttaritaulun taustan maalaamisessa läheinen taiteilijakollega Maria Wiik. Myös aiemmat alttarimaalaukset ovat yhä kirkossa esillä.

Ruukin päätapahtumissa useita tuhansia kävijöitä

Kesäisin ruukin ulkotapahtuma-alue Tallinmäki, Ruukinmyllyn kesäteatterin näyttämö ja Ruotsinpyhtään kirkko täyttyvät useista vetovoimaisista tapahtumista.Ruukin matkailuinfo on 1.6.-13.8.2017 avoinna päivittäin klo 11-17 ja 14.-31.8. la-su klo 11-17. Puh. 0440 555 366

Toukokuussa avataan ruukin kesäpuodit, Pajamuseo ja matkailuinfo ja käynnistetään mm. Yläpajan vesivasaran työnäytökset. Alkukesän merkkitapahtuma on myös roots- ja bluegrass-musiikin festivaaliRootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous 9.-11.6.

Lauantaina 8.7. Ruukki Picnicin musiikinlajit ovat rautalanka-ajan rock ja akustisen basson rockabilly. Iloisesti svengaava päiväjuhla kokosi viime kesänä lähes 3 000 vanhojen Amerikan autojen harrastajaa ja muiden hienojen menopelien tuunaajaa Ruotsinpyhtäälle. Tässä juhlassa nähdään kesän komeimmat autot ja todennäköisesti myös kesän vetävimmät mimmit! Päivän musatarjonnasta klo 10-18 huolehtivat Dj. Farmer John, Dj. Smokey Joe sekä bändit B.Cupp Combo, Oo Wee 55 ja Jimmy & Rockers.

La 23.7. klo 12-22 ruukissa järjestetään kolmatta kertaa juurevan rock-musiikin festariRoots’n Boots.

Suosittu Ruukinmyllyn kesäteatteri ja ruukkiopastukset

Sateelta suojatussa Ruukinmyllyn kesäteatterissa on 240 katsomopaikkaa. Näyttämö ja teatterikahvio sijaitsevat ruukin keskellä Myllysaaressa ravintola Ruukinmyllyn rannassa. Kesäksi 2017 on työstetty naurutakuulla näytelmä Keihäsmatkat. Esitykset ajoittuvat 17.6.-15.7. väliselle jaksolle. Lisätietoja: Puh. 050 301 256.

Tässä kesäteatterissa järjestetään myös esityksiä lapsille. Lastenteatterissa nähdään näytelmä Herra Hakkaraisen suuri urheiluesitys 7.-16.7.

Esitysten yhteyteen on mahdollista liittää ohjelmapalvelupaketteja, mm. ruukkikierrokset joko aiempien näytelmien rakastetun hahmon, huonosti ruotsia puhuvan konstaapeli Tahvanaisen opastamana tai ruukin johtajana vuosina 1790-1847 toimineen Virginia af Forsellesin opastuksella suomeksi / ruotsiksi.

Tallinvintin näyttelyt

Kesällä 2017 Ruukin taidetarjonta lisääntyy entisestään Tallinvintin kolmannen gallerian avautumisen myötä. Vintti-, Aula- ja V2 –gallerioissa nähdään kesän aikana monipuolisia taidenäyttelyitä. Näyttelyt ovat avoinna ti-su klo 11-17 ja kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.

Ruukissa on myös laadukkaita majoitustiloja ja uusi Strömfors Bed&Bistro

Ahlströmintie 1, Puh. 010 504 7100

Ruukin kartano

Strömforsin ruukin valkeassa kartanorakennuksessa, os. Ruukitie 10, on avattu kesällä 2016 uusi yöpymiskohde ja ravintola yhteisotsikolla Strömfors Bed&Bistro. Tuoretta lähiruokaa suosiva bistro on auki kesäisin tiistaista sunnuntaihin, sekä muina aikoina tilauksesta. Lisää tietoa ja tarkat aukioloajat nettisivuilta: bedandbistro.fi

Majoitushuoneet sijaitsevat kartanon yläkerrassa, kylpyhuoneet sijaitsevat käytävillä. Bed&Bistro tekee yhteistyötä useita liikuntapalveluja ja -tapahtumia ruukin lähialueella tarjoavan Strömfors Outdoor Factoryn kanssa. Bed & Bistron kautta voi varata kanootteja ja muita ulkoharrastuksiin sopivia välineitä sekä koirille harjoitustunteja uuteen, lähes tuhannen neliön suuruiseen Strömforsin koiraurheilukeskukseen.

Pajakahvila sekä Strömforsin Matkailu ky

Ruukintie 11 (Alapaja-rakennus) Puh. 044 363 6616 (aukioloaikoina) ja 0400 120 575 (talvikaudella)

Museoalueen suosittu Pajakahvila Alapaja-rakennuksessa palvelee sisätiloissaan ja terassilla A-oikeuksin, lauantain karaokeiltoina 02:een asti. Välipaloiksi maistuvaa pientä suolaista tai makeaa sekä jäätelöä, virvokkeita ja kahvitukset ryhmille. Strömforsin Matkailu Ky järjestää pitkällä kokemuksellaan opastuskierroksia ryhmille.
Varaukset: Kristina Lönnberg-Niemi Puh. 0400 120 575 tai kesällä Pajakahvilasta.

Roseborgin liiteri (Roseborg Oy)

Ruukintie 17 (ent. saharakennus) Puh. 044 552 8162

Perinteisen rakentamisen rautakauppa ja varaosaliiteri palvelee asiakkaitaan opastaen ja neuvoen – ja kauempana asuvia myös verkkokaupan välityksellä. Tarjolla on mm. monia erikoismaaleja, värijauheita, suopaa, liimoja, lakkoja, tapetteja, papereita, saranoita, heloja, kiinnitystarvikkeita, koukkuja, sisustustuotteita, sisä- ja ulkovalaisimia, sähkö- ja valaisintarvikkeita, uuneja, puutavaraa, ovia, ikkunoita, työvälineitä ja ammattikirjallisuutta. Avoinna ma-pe klo 10-19 ja la klo 10-14. Muulloin sopimuksen mukaan.


Käsityöpuoti Artesaanit

(Ruukkiaitta-rakennus) Ria Mannonen Puh. 040 593 1633

Vuonna 1995 avatussa Artesaanit-puodissa myydään seitsemän kymenlaaksolaisen kädentaitajan tuotteita. Tarjolla mm. neule-, virkkaus- ja huovutustuotteita, kudottuja mattoja, tilkkutöitä ja muita ompelutöitä, itse tehtyjä koruja, käsin maalattua posliinia, koreja, kasseja, taidelasia ja käsintehtyjä kortteja. Avoinna kesäkaudella.

Ruukin perinteisiä käsityötiloja ovat myös ruukkisepän ahjopaja Yläpaja-rakennuksen päädyssä sekä Kupintekijän keramiikkaverstas ja käsityöpuoti À la talli ruukin entisessä Talli-rakennuksessa. Rakennuksen yläkerrassa on Tallinvintin näyttelytila, jossa järjestetään kesän aikana taidenäyttelyjä.

Loviisan Kuninkaankylä ja Ruotsinkylä

Viirilän kotiseutumuseo (27)

Höjmossantie 4, 07980 Kuninkaankylä Tiedustelut: Puh. 044 450 5009

Viirilän museo on mutkikkaan metsätaipaleen jälkeen ensimmäinen etappi ajomatkalla Strömforsin ruukista kohti sisämaata. Alun perin museorakennukset muodostivat Gräggas-nimisen maatilan pihapiirin. Loviisan kaupungin omistukseen v. 2010 tullut museo sisältää neljä rakennusta Kymenlaaksolle tyypillisen avaran peltomaiseman reunassa. 1700-luvun talonpoikaistalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1880-luvulla. Museoalueella on lisäksi savusauna, luhtiaitta ja ulkovaja ja rakennuksissa runsas 1800-luvun esineistö.

Vapaa pääsy. Avoinna 3.-31.7. ti-su klo 11-16 ja sopimuksen mukaan.

Uutisotsikko: Tienmutkassa nähtiin maahan laskeutuneita lentäviä lautasia.

Vähän pohjoisempana Kuninkaankylän jyrkän tienmutkan viereisissä entisen meijerin tiloissa Polykem Oy rakensi lujitemuovista arkkitehti Veikko Suurosen (1933-2013) suunnittelemia ufon näköisiä Futuro-taloja 20 kappaletta vuosina 1968-78. Ne saivat maailmanmainetta, mutta yhtiön resurssit eivät riittäneet niiden kansainväliseen markkinointiin. Lisäksi öljykriisi 1973 nosti muovin hinnan kolminkertaiseksi. Espoon Tapiolassa sijaitsevan Näyttelykeskus WeeGeen pihalla on kesäisin avoinna museoitu Futuro-talo.

Gulfin baari (28)

Ruotsinkyläntie 5-9, 07990 Ruotsinkylä Puh. 0500 848 879

Aito 1960-luvun huoltoasema ja Gulfin baari palvelevat asiakkaitaan ympäri vuoden Ruotsinkylän neljän tien risteyksessä. Gulfin baarissa myydään mm. kahvia, virvokkeita, olutta ja sämpylöitä ja hoidetaan Matkahuollon ja kyläpostin asiat. Paikallinen sanomalehti löytyy baarin lehtitelineestä – ja Jukeboxin levyt saa yhä soimaan kolikoilla. Baarin isäntä Sami Lassila tuntee myös hyvin vanhat amerikkalaiset autot. Hänen kauttaan voi hankkia niihin renkaita, korjaamo-, käyttöohje- ja varaosakirjoja sekä myyntiesitteitä ja merkkihistoriikkeja.

Ruotsinkylän vanha osuuskaupan myymälä (29)

Elimäentie 1583 Puh. 010 76 24785

Kymen Seudun Osuuskaupan vuonna 1932 avatun, yhä alkuperäisissä tiloissaan toimivan tiilirunkoisen kylämyymälän sisältä löytyy puolestaan lähes kaikkea mitä ruuanlaitossa, kodinhoidossa ja pihatöissä tarvitaan. Mullat, kalkit ja lannoitteet lastataan kaupan takapihan vanhasta varastorakennuksesta.

Kauppa on ollut perustamisestaan saakka lähiseudun asukkaiden tärkeä kohtauspaikka, josta on lähdetty ryhmäkuvan ottamisen jälkeen jopa sotaan. Nykyisin myymälärakennuksen päätyseinustan ilmoitustaululta voi käydä katsomassa tietoja mm. lähiseudun yleisötapahtumista, mehuaseman aukioloajoista sekä tietysti myös kadonneista ja löytyneistä kissoista.

Jokelan kotiseutumuseo / maatalous- ja traktorimuseo (30)

Turkkilantie 39, 07990 Ruotsinkylä Erkki Jokela Puh. 0400 152 828

Jokelan yksityinen maatalous- ja traktorimuseo on Loviisan Ruotsinkylän päänähtävyys. Sen kokoelmissa on yli 2000 esinettä ja kirjallista dokumenttia sekä yli sata suurikokoista työkonetta. Maatalouden hevosvetoisten työkaluston, risuäkeen, aurojen, kärrien, vaunujen ja rekien lisäksi museon hallitilat täyttyvät mm. kymmenistä vanhoista traktoreista sekä metsurin ja kirvesmiehen työvälineistä.

Museon pihapiiriä komistavat mm. vanhat leikkuupuimurit, kylvö- ja kaivinkoneet sekä tiehöylä. Lähes kaikki työkoneet ja kulkupelit ovat toimintakuntoisia. Lisäksi on mahdollisuus tutustua seinäryijyn tekotapaan ja kokeilla opastetusti räsymaton kutomista.

Jokelan museoalueella järjestettäville maa- ja metsätalouden vanhoja työkoneita ja -menetelmiä sekä kulkupelejä esittelevilleVanhan ajan päiville saapuu aina tuhansia katsojia elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonna Jokelan museon kansanjuhlaa vietetään 26.-27.8. Museo ja kahvio ovat avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-17, ja muulloin etukäteen sopien ympäri vuoden. Museon perustaja Erkki Jokela sai kesällä 2014 työstään Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniapalkinnon.