Länsi-Kymen Kulttuuritie

Kouvolan Elimäki ja Koria

Ruotsinkylän pohjoispuolinen avara peltonäkymä kertoo osaltaan, että nyt saavutaan Elimäen suurille viljelylalueille. Joissakin kohdissa peltomaisemien laajuus muistuttaa suuresti Etelä-Pohjanmaan lakeuksia.

Sipilän mansikkatila (31)

Koskistonoikotie 8, 47260 Ratula Puh. 050 579 0757

Länsi-Kymen Kulttuuritien mansikkapaikka sijaitsee aivan reitin vieressä Loviisan ja Kouvolan välisen kuntarajan pohjoispuolella. Elimäen kirkolta tultaessa tilalle käännytään suuren sähkövoimalinjan jälkeen.

Talon isäntäväeltä saa tietoja tilan marjalajikkeista ja opastuksen itsepoimintaan. Jollei ehdi käydä pellolla täyttämässä marja-astiaa, talon kylmiöstä voi ostaa mukaansa valmiiksi poimitut retkiherkut tai säilöntä-mansikat vaikka koko talveksi. Satoa riittää yleensä runsaan kuukauden ajaksi.

Moision taide- ja pitokartano (32)

Moisiontie 163, 47200 Elimäki. Puh 040 5272799

C.L. Engelin suunnittelema Moision kartanon juhlava päärakennus valmistui v.1820 kotitaloksi Strömforsin ruukin elvyttäjän ja Loviisan ensimmäisen pormestarin Jacob af Forsellesin pojanpojan perheelle. ”Moision majuri” Johan af Forselles osti sittemmin isältään myös Viljakkalan kartanon.

Viimeiset 20 vuotta Moisiota on emännöinyt ravintoloitsija ja taidenäyttelyjen järjestäjä Anne Hasu, jonka aikana Moisiosta on tullut Kouvolan seudun tärkeä kulttuurinähtävyys sekä juhlatilaisuuksien ja kokousten pitopaikka laadukkaalla ruuallaan ja Aoikeuksillaan. Kartano ja Elimäen kirkonkylä sijaitsivat aiemmin 500 hehtaarin suuruisen Elimäenjärven rannalla. Matala järvi kuivattiin ja muokattiin viljapelloiksi. 1600-luvulla rakennettu puukirkko on alttarirakenteiltaan, seinämaalauksiltaan ja alttaritaulunsa osalta ainoa laatuaan Suomessa. Sen naapurissa vaalitaan syyskuun 1. lauantaina Elimäen Pestoomarkkinoiden n. 170 vuotta vanhaa perinnettä tuhansien ihmisten voimin.

Moision karjakartanon asuinrakennuksen suunnittelijaksi pestattiin Carl Ludvig Engel

Anjalankoskelle vievän tien ylityksen jälkeen etelän suunnasta tulijat ajavat vielä lyhyen matkan Elimäen kirkonkylän itälaidalle. Moision kartanon päärakennuksen juhlava fasadi näkyy peltojen ylitse lähes kilometrin päähän. Vuonna 1820 valmistuneen 2-kerroksisen rakennuksen suunnitteli sittemmin kuivatetun Elimäenjärven kaakkoiskulmaan saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840), empiretyylin mestari. Hän oli muuttanut v. 1816 Suomeen Tallinnan ja Pietarin työtehtävistään aloittaen suunnitelmat mm. Turun Vartiovuoren tähtitornistaan ja Helsingin Senaatintorin monumentaalirakennuksistaan ja tehden runsaassa 20 vuodessa valtaisan elämäntyön Suomen johtavana julkisten rakennusten ja kaupunkiasemakaavojen suunnittelijana.

Tiilestä muurattu Moision juhlava päärakennus on mitä ilmeisimmin Engelin ensimmäinen Suomeen ja Suomessa suunnittelema maaseudun säätyläiskartano. Säilyneen kustannus- ja materiaaliarvion mukaan sen rakentaminen on aloitettu v. 1818. Rakennuksen tilaaja oli Strömforsin ruukin elvyttäjän ja Loviisan ensimmäisen pormestarin Jacob af Forsellesin pojanpoika, Ruotsin armeijan majuri ja Suomen sodan 1808-09 veteraani Fredrik af Forselles. Hän oli lunastanut isänsä suureen Peippolan kartanoon kuuluneen Moision ”ikkunattoman” karjakartanon itselleen v. 1814 ja avioitunut säätynsä mukaisesti 1815.

Leskeksi jäätyään Fredrik af Forselles avioitui uudelleen ja kahdesta avioliitosta syntyi peräti 11 lasta. 1820-luvulla hän osti isältään myös toisen Wreden suvun 1600-luvulla Elimäelle perustaman kartanon – Villikkalan. Sen myötä hänestä tuli pitäjän suurin maanomistaja noin 10 000 hehtaarin tiluksillaan. Tiloilla tehtiin merkittäviä tuotannollisia uudistuksia: aloitettiin mm. heinänviljely pelloilla, tuotiin siitossonneja ja lehmiä ulkomailta ja vietiin viljaa ja vuotia Pietariin saakka. Moisiossa valmistettiin myös pehmeää juustoa, jota myytiin 1840-luvulta alkaen useissa Suomen kaupungeissa.

Suomen sahateollisuuden 1870-luvun lopulla kokeman laman seurauksena Moision majurin poika Theodor af Forselles ajautui vararikkoon veljensä perustaman, Pernajanlahden rannassa sijainneen Vehkan sahan epäonnisen takaus- ja lopulta omistussuhteen päätteeksi. Hän joutui luovuttamaan Moision ja Villikkalan kartanot myytäviksi pakkohuutokaupalla kesällä 1880.

Kauko Käyhkön Kalastaja Eemelin valssi sai alkunsa Elimäenjärven rannalta.

Elimäen kirkonkylää ympäröivän avaran peltomaiseman äärellä on hyvä muistaa, että sen keskiajalta periytyvä kyläasutus sijoittui 500 ensimmäisen vuoden ajan Kirkkojärven/Elimäenjärven rannoille, ja että nykyisen kirkonkylän taajama-alue sai alun perin nimekseen Peippolan kartanon mukaan Peippolan kylä Kirkkojärven etelärannalla. Rahikkalan kylään kuulunut Moision kylänosa Kirkkojärven itärannalla kirjattiin omaksi veronkantokyläkseen ensi kerran v. 1555. Silloin siellä oli kuusi taloa.

1860-luvulta alkaen vaiheittain pelloksi kuivatettu matala järvi oli vielä 1900-luvun alussa pinta-alaltaan lähes 400 hehtaarin suuruinen. Sotien jälkeen 1940-luvulla Elimäelle asutettiin noin 3 000 karjalaisevakkoa ja heidänkin tarpeisiinsa peltoalaa tarvittiin lisää. Sitä saatiin noin 350 hehtaarin verran kuivattamalla järvi lopulta kokonaan 1950-luvulla. Järven entisen kaakkoisosan alue Moision kartanon läheltä on yhä merkitty karttoihin Elimäenjärven paikkanimellä. Veden alla olleen alemman peltopainanteen reunamat voi helposti havaita Moision kartanolta pohjoiseen vievän sorapintaisen Moisiontien varresta sekä Valtatieltä 7 kirkonkylän luoteis- ja pohjoispuolella.

Noin 400 metrin päässä kartanosta sijaitsevassa Kotirannan talossa varttui 1930-luvun lopulla nuoreksi naiseksi taitava harmonikansoittaja Eini Kotiranta. Hän voitti harmonikansoiton naisten Suomen mestaruuden vuosina 1945-47 kolme kertaa peräkkäin ja tutustui Dallapé-orkesterin aiempaan laulusolistiin Kauko Käyhköön yhteisissä esiintymistilaisuuksissa. He avioituivat maaliskuussa 1950. Samana vuonna Kippari-kvartetin vakiojäseneksi kiinnitetty Käyhkö levytti salanimillä säveltämänsä ja sanoittamansa Kalastaja Eemelin valssin ensi kerran. Käyhkö oli nähty usein Elimäenjärven maisemissa, ja hänen appensa Eemeli Kotiranta tunnettiin innokkaana kalastajana, joka kävi katiskoillaan ja verkoillaan aamuisin ja souteli usein ongellekin.

Samoilta rannoilta kalastaneet naapurit tiesivät Eemeli-laulun alkuidean liittyvän Käyhkön appiukkoon ja Elimäenjärveen, vaikka sen sanat johdattavat kuulijansa merelle. Käyhkön hersyvä esitystyyli ja laulun kansanläheiset sanat tekivät siitä erittäin suositun. Tässä laulun 1. säkeistö ja sen perässä kertosäe:

”Mä seuduilla näillä oon tunnettu kalamies,
ja Eemeliksi mä ristitty oon.
Mä merellä elän ja kuolenkin kukaties,

ja karin kaukaisen jään kainaloon.

Jos lämmin ompi sää
tai kylmä hätistää,
niin yhtään ei väliä sen.

Ei haittaa nälkä näin,
kun jyrsin evästäin,
ja palan paineeksi juon kupposen.”

”Mä verkot vetehen
vain lasken laulellen,
ja luodolle käyn onkimaan.
Koukkuhun madon mä pujotan ja –
PTHYI – Ahti suo antejaan.”

Paavolan kotijuustola (33)

Vanhamaantie 336, 47200 Elimäki Puh. 040 576 5970

Vain alle kahden kilometrin päässä Moision kartanosta sijaitsevassa Paavolan kotijuustolassa vaalitaan Moision alueen vanhaa juustoperinnettä. Juustolassa valmistetaan lähitiloilla lypsetystä käsittelemättömästä tuoreesta maidosta luonnollisesti juoksuttaen juustoja ja jugurtteja. Paavolan tuotelistalla on leipäjuustoa, paistettua juustoa, juustolevitteitä sekä marjoilla ja hedelmillä höystettyjä kotijugurtteja. Tuotantotilojen yhteydessä on tilauskahvio ja siinä tuotemyyntiä. Juustojen valmistuksesta kertova opastus sisältyy kahvitukseen. Kahvio on avoinna tilauksesta ympäri vuoden.

Elimäen kirkko (34)

Vanhamaantie 16B, 47200 Elimäki Puh. Seurakuntatoimisto 040 849 2612

Elimäen puukirkko on reitin toiseksi vanhin rakennus. Sen vanhin osa rakennettiin ilmeisesti jo vuonna 1638 ja laajennusosat ristikirkon muotoon rakennusmestari Petter Lomanin johdolla v. 1678. Hienosti koristeltu saarnatuoli on Pernajan mestarin Lorentz Habermanin tekemä 1650-luvulta. Elimäen kirkkoa ja sen hienoa barokkisisustusta pidetään yhtenä arvokkaimmista maamme 1600-luvun kirkkoarkkitehtuurin kohteena. Kaksiosaisen alttaritaulun ja siihen kuuluvan suuren kehysrakennelman pilareineen ja veistoksineen lahjoitti vuonna 1632 Elimäen seurakunnalle Peippolan kartanon omistaja Casper Wrede. Hänen isänsä balttilainen ylimys, ratsumestari Henrik Wrede oli antanut vuonna 1605 Kirkholman taistelussa lähellä Riikaa oman hevosensa Ruotsin kuningas Kaarle IX:lle omalla uhrautumisellaan. Kiitoksena henkensä Wreden leski ja lapset saivat kuninkaalta suuret läänitysalueet mm. Kymijoen alueelta Elimäeltä.

Kun kirkkoa kunnostettiin 1960-luvulla ja seiniltä poistettiin 1830-luvulla rakennetut lehterit, niiden alla olleista seinäpinnoista paljastuivat jo tuhotuiksi luullut viipurilaisen taiteilija Valentin Betgen mustavalkeat maalaukset vuodelta 1679. Ne esittävät Raamatun apostoleja taustallaan suomalaisia maisemia ja reunoillaan ornamenttikuvioita. Kirkon ulkoseinät olivat aiemmin punaiset. Nykyisen harmaan värinsä ne saivat vasta 1800-luvun loppupuolella. 1992-95 kirkko peruskorjattiin talkoilla. Silloin rakennettiin mm. uusi haapapaanukatto, joka tervataan noin viiden vuoden välein. Elimäen kirkko on kesällä avoinna Suomen tiekirkkojen aukioloaikojen mukaisesti.

Elimäen kotiseutumuseo (35)

Alppiruusuntie 98, 47200 Elimäki

Seitsemän rakennusta sisältävän ja tien puolelta riukuaidatun museoalueen tuulimylly tervehtii kaikkia etelän suunnasta saapuvia kulkijoita avaran peltomaiseman yläpuolelta. Pihapiirin muita rakennuksia ovat talonpoikaistalo 1840-luvulta, luhtiaitta, pikkuaitta, sepänpaja, kauppamakasiini sekä riihi hevoskiertoineen. Rakennuksia on vuosien myötä kunnostettu mm. pärekattotalkoilla. Vuoden 2016 alussa museo siirtyi sille perustetun Elimäen Kotiseutumuseon kannatusyhdistyksen hallintaan.

Kotiseutumuseo on tänä vuonna avoinna avoinna kesä- ja heinäkuussa pe, la ja su klo 11-16.

Vuoden alussa museo siirtyi sille perustetun kannatusyhdistyksen hallintaan. Nykyisin noin 3 000 nimikettä sisältävän esinekokoelman keräys omaa museota varten aloitettiin Elimäellä jo 1920-luvulla ja nykyinen museo avattiin 1964. Joka kesä Juhannuksen jälkeen museon pihaniityn heinät niitetään ja asetetaan kuivumaan heinäseipäille. Museoalueen purorannassa on lisäksi Elimäen Nuorisoseuran ylläpitämä kesäteatterin näyttämö, kioski ja wc. Toimintapäiviä on perinteisesti järjestetty elokuussa ja mm. Lähiruokamessujen aikaan syyskuussa.

Runon ja Suven päivänä 6.7. klo 19 runopiiri Sanasolina esittää museolla Eino Leinon runoja. Ja 24.7. klo 18.30 järjestetään yhteislauluilta Anjalankosken Teatterin laulajien johdolla.

Kansanooppera Aleksanteri II:n aikaan (36)

Alppiruusuntie 98, 47200 Elimäki www.kansanooppera.fi

Elimäen kotiseutumuseon näyttämöllä esitetään 10.-26.8.2018 välisenä aikana 11 kertaa Jouni Sjöblomin säveltämä ja käsikirjoittama ja Piia Kleimolan ohjaama kansanooppera Aleksanteri II:n aikaan.

Oopperan tapahtumat sijoittuvat Suomen suuriruhtinaskunnan autonomian ajalle, jolloin maamme hallitsijana oli edistyksellinen Venäjän tsaari Aleksanteri II (1818-1881). Hänen valta-kaudellaan mm. rakennettiin Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie, jolla oli suuri merkitys nykyisen Kouvolan seudun kehitykselle. Esityksen tapahtumien keskiössä on sen myötä Korian historiallinen rautatiesilta.

Kansanoopperan tuottaa Kymijoen esittävän taiteen tuki ry.

Ryhmävaraukset: puh. 0400 539 273 (Maria Tigerstedt).

Elimäen Pestoomarkkinat (37)

Elimäen kirkonkylän pääraitilla 2.9.2017 klo 8-14, Elimäen Pestoomarkkinayhdistys ry puh. Kari Aalto 0400 757 091

Nykymuodossaan 43. kertaa järjestettävä tapahtuma periytyy Elimäen maatalojen piikojen ja renkien pestausmarkkinoista 1800-luvun alkupuolelta.

Jo 1800-luvulla Elimäen pestoomarkkinoille tungeksi mm. kirkkoherran ja nimismiehen mielenrauhaa häiriten tuhansittain markkinavieraita ja suuri määrä kauppiaita. Laajimmillaan Elimäelle saapuneen markkinaväen kulkupelien eli hevosten ja hevoskärrien määräksi laskettiin 1870-luvulla jopa 1300 ja ihmismääräksi noin 6000.

Markkinapohjainen työväen pestauskäytäntö hiipui 1910-luvulla ja perinne katkesi kokonaan 1930-luvun lopulla.

Nykyisin markkinoilla myydään mm. vaatteita, maaseudun kotitaloustavaroita, lähiruokatuotteita ja käsitöitä.Runsaan oheisohjelman kohokohta on yhä Vuoden Piian ja Rengin valinta markkina-alueen ohjelmalavalla klo 12.

Elimäen Pestoomarkkinoille arvioidaan saapuvan lauantaina 2.9. klo 8-14 jälleen ainakin noin 5 000 markkinavierasta täyttämään koko kirkonkylän keskustan ja pääraitin.

Pestooviikonloppu käynnistyy jo perjantai-illan Pentin hölkkä-, kävely- ja pyöräilytapahtumalla ja päättyy sunnuntaina 3.9. Pestoojumalanpalvelukseen Elimäen kirkossa ja sen jälkeiseen Pestooruokailuun.

Elimäen Lähiruokamessut (38)

Mustilan maisemissa 9.-10.9. klo 10-16, Lähiruuan ystävät ry Maria Tigerstedt Puh. 0400 539 273 www.lähiruoka.fi

Kulttuuritiereitin vetovoimaisimpien tapahtumien joukkoon kuuluva Elimäen Lähiruokamessut järjestetään entisen kansakoulun ja sen viereisen Elimäen kotiseutumuseon alueella Elimäen kirkonkylän ja Valtatie 6:n välissä. Kävijämääräksi on vakiintunut noin 5000-8000 ja tuotemyyjien määräksi 60-70.

Messuilla esiteltävistä ruokaperinteistä, lähiruuasta, terveellisestä ravinnosta ja ruuanlaittovinkeistä kiinnostunutta yleisöä palvellaan myös messualueen viereisissä Arboretum Mustilan kohteissa, mm. Kahvila Piiassa ja Rengissä ja Mustila Viinin puodissa ja viinituvassa.

Benjamin Maatilatori Neste K Alppiruusussa (39-40)

Alppiruusuntie 35, 47200 Elimäki, puh. 0400 380 887 Facebook

Elimäen Kirkonkylän ja Valtatie 6:n välissä sijaitseva Neste K Alppiruusu on suosittu lounaskahvila, ajomatkojen taukopaikka ja K-ruokakauppa oheispalveluineen.

Ruokaosastolle perustettu Benjamin Maatilatori ja sen palveleva lihatiski on nopeasti saavuttanut laajan asiakaskunnan omille tuotteilleen.

Arboretum Mustila (41)

Mustilantie 57, 47200 Elimäki Puh. 05 377 6678www.mustila.fi

Vuonna 1902 Mustilan kartanon yhteyteen perustettu puulajipuisto on maamme vanhin ja kooltaan sekä lajikemääriltään suurin arboretum. Arboretumin perustaja oli kartanon isäntä, geologi ja dendrologi A.F. Tigerstedt.

120 hehtaarin laajuisella puistoalueella kasvaa yli 100 havupuulajiketta ja yli 200 lehtipuulajiketta lähes kaikista maapallon maanosista.Suurimmat puut ovat noin 40 metrin korkuisia.

Lisäksi matsäpuistossa on lukuisia koristepensas- ja perennalajeja.Erityisen tunnettu Mustila on laajoista alppiruusu- ja atsaleametsiköistään sekä pitkistä puuvartisista köynnöksistään. Pensaat ja puiston kukkakedot pölyttyvät mehiläisten, kimalaisten ja mm. perhosten toimesta.

Lähes kaikki kasvit on merkitty nimikyltein ja lajiesittelyillä. Ja 1,5-3 km:n pituiset metsäpuiston pääreitit ovat esteettömiä ja varustettu istuinpenkeillä.

Joka kesä arboretumiin syntyy tuhansien kukkien, eksoottisten havupuiden ja eteeristen kasvien muodostama tuoksuva satumetsä. Heinäkuulle asti puistossa pesivät linnutkin laulavat kävijöiden iloksi lähes tauotta. Kävelyreiteillä kaikki näkevät myös useita Mustilan kartanon vanhoja asuinrakennuksia ja pihapuutarhoja ja voivat poiketa tutustumaan pääsymaksuttomasti Mustilan kartanomuseossa esiteltäviin Tigerstedtien henkilöhistoriikkeihin sekä kansallisrunoilijamme Eino Leinon Mustilan vierailuihin liittyviin kirjeisiin ja mm. kartanon vanhoihin valokuviin, ajopeleihin ja maatalouden hevoskalustoon.

Kesäkaudella 1.5.-30.9. kävijät ovat tervetulleita arboretumiin joka päivä klo 8-21. Ja talvikaudellakin voi vierailla kaikkina päivinä päivänvalon aikaan. 28.5. klo 10-14 Lastenpäivä, 3.6. Alppiruusujen Päivä ja Mustilan taimipäivä 26.8.

Mustilan Taimitarha (42)

Mustilan puistotie 23, 47200 Elimäki Puh. 05 377 6220

Useiden vuosikymmenten kokemuksella ja asiantuntevalla palvelulla toimivan Mustilan Garden Shopin valikoimaan kuuluvat mm. koriste-, havu- ja hedelmäpuut, koriste- ja marjapensaat, köynnöskasvit, aitataimet, perennat, puisto-, jalo- ja alppiruusut sekä atsaleat.Aukioloajat verkkosivuiltamme (http://www.mustilantaimitarha.fi/).

Taimien rinnalla myymälässä on myös laadukkaita puutarhatarvikkeita, siemeniä, multia ja lannoitteita.

Mustila Viini Oy (43)

Mustilan puistotie 23, 47200 Elimäki Puh. 05 377 7466, Maria Tigerstedt 0400 539 273

YrityksenViinipuoti ja Viinitupa sijaitsevat Mustilan Taimitarhan myymälän vieressä ja sen tuotteita ovat käymisteitse valmistetut alle 13%:n marja- ja hedelmäviinit, liköörit ja snapsijuomat.

Jo 20 vuotta toimineen Mustila Viini Oy:n laadukkaat tuotteet saivat hiljattain jälleen huomiota, kun hedelmämarjaviini Syysunelma palkittiin Vuoden 2018 Tilaviininä.

Niiden raaka-aineet saadaan pääosin lähiseudun sopimusviljelijöiltä ja kotipuutarhoista, ja esim. karpalot kerättyinä suoraan luonnonsoilta.Viinituvassa on yrityksen omien viinien ja liköörien nautintaoikeudet.

Juomien ohessa yritys valmistaa MariaMamman tuotenimellä aidoista marjoista hilloja, hyytelöitä ja mehuja isoäideiltä perityillä resepteillä.Puodin ympärivuotiset aukioloajat Mustila Viinin verkkosivuilta. https://mustilaviini.fi/

Kahvila Piika ja Renki (44)

Mustilanpuistotie, Elimäki Puh. 040 417 7246

Mustilan kartanon entisessä viljamakasiinissa yli 30 vuotta asiakkaita palvellut kaksikerroksinen taide- ja käsityökahvila tarjoaa asiakkailleen paikallisen leipomon suolaisia ja makeita herkkuja – hyvän kahvin ja muiden virvokkeiden kera. Santsikuppi kahvia sisältyy ensimmäisen kupillisen hintaan.

Alakerran myymälässä on laadukkaita käsitöitä ja lahjatavaroita, mm. keramiikkaa, tekstiilejä, koruja ja kukkopillejä. Ja tilavassa Vinttigalleriassa esitellään touko-elokuun aikana vuosittain neljä kuukauden kestoista taidenäyttelyä – ensimmäiseksi toukokuussa Elimäen Taideyhdistyksen kevätnäyttely, kesäkuussa Tuula Horbach-Puhakka ja Leena Pousi, heinäkuussa Leena Raussi ja elokuussa Iina Helander.

Mikkelän matkailumaatila (45)

Kukkomäki 59, 45610 Koria Puh. 040 510 4143

Mikkelä on viihtyisä ja rauhallinen aamiaismajoituskohde Elimäen kirkonkylän ja Kouvolan välillä, vain

700 metrin päässä Valtatie 6:lta. Tilan metsien ja peltojen oheen sisältyy8 hehtaarin maisemanhoitoalue, jolla laiduntavat myös talon terhakkaat ponit. Käytettävissä on hyviä ulkoilureittejä.

Useimmat Mikkelänmajoitushuoneet ja niistä yhdisteltävät perhehuoneistot sekä iso tupa sijaitsevat vierastalossa, jonka vieressä on lento/sulkapallokenttä. Päärakennuksessa on aamiais- ja ruokailutilojen lisäksi yksi huoneisto omalla sisäänkäynnillä. Ryhmillä on käytettävissä 15 vuodepaikkaa.

Vierastalon tupa soveltuu myös 10-30 hengen kokoustilaksi, japäärakennuksen ruokailutilassa on ennakkotilauksella palveluvalmius 10-52 hengen ryhmäruokailuille ja kahvituksille sekä yksityistilaisuuksille. Mikkelän tilan emäntä tunnetaan hyvistä ruuanlaitto- ja leipomistaidoistaan.Avoinna ympäri vuoden.